Työssä jaksamisesta

Jotta jaksaisi työssään paremmin, apu löytyy harvoin sohvalla makaamisesta! Jos työpäivän jälkeen heittäytyy passiiviseen asentoon vaakatasoon, siitä tuskin nousee virkistyneenä tunnin tai parin päästä. Pikemminkin kyse on siitä, että työntekijän (perus)kuntoa nostetaan sille tasolle, että työpäivästä selviytyy hyvävoimaisena. Kun kunto on huono, miltei mikä tahansa väsyttää. Peruskunnon nostamisen sivuvaikutuksena myös vapaa-aika muuttuu energisemmäksi. Tätä voi testata kuka tahansa: lähde väsyneenä työpäivän jälkeen ulkoilemaan vaikka kävelylenkille tai kevyesti hölkkäämään – kotiin palatessa on paljon energisempi olo kuin sohvalla makaamisen jälkeen!

Peruskunnon kohottamisen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Tästä kirjoitti Aamulehti artikkelissaan kesällä 2015.

 

Aamulehden juttu 21072015

Kuvateksti: Maija Laurikkala-Dewes on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Tällä hetkellä hän on opintovapaalla, sillä hän kouluttautuu fysioterapeutiksi. ”Aikaisemmin olin aivan poikki työpäivän jälkeen. Jos kävin sohvalle makaamaan, en noussut siitä ainakaan yhtään energisempänä”. (Aamulehti 21.7.2015)

Kun peruskunto laskee, työkin kuormittaa (Saara Kokko, Aamulehti)

Tilastojen mukaan suomalaisten peruskunto laskee. Tämä tarkoittaa pahimmillaan sitä, että toimistotyökin alkaa tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta.

Sora ropisee, kun Maija Laurikkala-Dewes juoksee pitkin hiekkapolkua Kaupin urheilupuistossa. Muutaman kilometrin mittainen Tuomikallion lenkki ei juuri tunnu Laurikkala-Dewesin jaloissa: hän on juossut kuntoilu-urallaan jo 10 maratonia. Kymppi tuli täyteen viime sunnuntaina Savonlinnassa veteraanien SM-maratonilla.

Laurikkala-Dewesin peruskunto ei ole kuitenkaan aina ollut huippuluokkaa. Hän alkoi harjoitella maratonia varten viimeksi vuonna 2012.
– Tätä edelsi vuosia kestänyt ajanjakso liikkumattomuutta, ylipainoa ja näistä tekijöistä aiheutuvia terveysongelmia, hän kertoo.

Laurikkala-Dewesin kokemukset olivat seuraus peruskunnon laskemisesta. Ilmiö on tuttu yhä useammalle suomalaiselle. Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU:n tutkimustulosten perusteella ihmisten peruskunto on laskenut roimasti sitten 1980-luvun lopun.

Peruskunto, eli aerobinen kynnys, on paras indikaattori esimerkiksi ihmisen työssä jaksamiseen. Se määrittää korkeinta energiantuoton tasoa, jolla elimistö työskentelee puhtaasti hapen avulla, eikä siten kuormitu. Kun kynnys laskee riittävän alas, tavallinen istumatyökin alkaa rasittaa ihmisen elimistöä.

– Kehon maitohappotasot saattavat olla työpäivän jälkeen korkealla, minkä vuoksi jo pelkkä ajatus lenkille lähtemisestä tuntuu raskaalta, kertoo fysiologi Matti Jääskeläinen.
Jääskeläinen on tehnyt TESKU:n peruskuntokartoituksia jo usean vuosikymmenen ajan. Häntä tulokset huolestuttavat.
– Suoraan sanottuna en tiedä, mihin tässä ollaan oikein menossa.

Tutkimus on tehty noin 2 500 ihmisen otannalla. Miesten peruskunto on laskenut 20 vuoden aikana kaikissa ikäryhmissä. Muutos on ollut suurin alle 30-vuotiaiden joukossa, jossa aerobinen kynnys on laskenut suhteellisesti eniten.

Naisilla tilanne on päinvastainen: aerobinen on kynnys on noussut tai pysynyt suurin piirtein samalla tasolla kaikissa ikäryhmissä. Alle 40-vuotiaiden naisten anaerobinen kynnys on sen sijaan laskenut. Anaerobisen kynnyksen ylityttyä elimistö ei enää pysty poistamaan kaikkea tuottamaansa maitohappoa. Alentunut anaerobinen kynnys tarkoittaa alentunutta suoritustehoa fyysisissä suorituksissa.
– Tällaisen muutoksen huomaa esimerkiksi raskaissa kotitöissä. Imurointi, lumen luonti tai haravointi alkaa tuntua kehossa ikävältä, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläisen mukaan ihmisten kunnon heikkenemiseen ei ole yhtä selittävää tekijää. Yhteiskunnan muutos on yksi syy. Yhä harvempi tekee fyysistä työtä, ja tietotekniikka vie suuren osan ihmisten vapaa-ajasta.

Jääskeläisen mukaan aerobinen ja anaerobinen kynnys vaikuttavat suoraan ihmisen terveydentilaan.

Kun peruskunto on riittävän hyvällä tasolla, aikuisiän diabetekseen sairastumisen todennäköisyys laskee, diastolinen verenpaine alenee, sydämen koko ja hiusverisuonisto kasvavat ja mieliala kohoaa. Laurikkala-Dewes allekirjoittaa kuntoliikunnan terveysvaikutukset.
– Olen laihtunut 20 kiloa, päässyt eroon univaikeuksista ja saanut verenpaineeni laskemaan, hän kertoo.

Peruskuntoharjoittelun terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Jääskeläisen mukaan tämä ei kuitenkaan näy ihmisten liikuntatottumuksissa.
– Ihmiset harrastavat liian vähän peruskuntoliikuntaa, mikä tarkoittaa matalalla sykkeellä tehtäviä, pitkäkestoisia urheilusuorituksia. Kyse saattaa olla tietämättömyydestä.

Laurikkala-Dewesin urahaaveena on taistella tietämättömyyttä vastaan. Kuntokärpäsen puraisu johti hänen kohdallaan alan vaihtoon. Hän aloitti fysioterapeutin opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa syksyllä 2014.
– Haluaisin tehdä työtä, jossa voin liikuttaa ihmisiä. Kaikista ei tarvitse tulla maratoonareita mutta jokainen voi löytää oman tapansa kohottaa peruskuntoa omista lähtökohdistaan käsin.